5.9.2018: Westiemme Maija (Luolapeikon Metsätonttu) on astutettu. Maijalla onkin jo yksi pentue, taikka tarkemmin yksi pentu entuudestaan. Tämä Maijan toinen pentue pitäisi syntyä syyskuun 2018 lopulla. Hyvin on Maija jaksellut, vaikka välillä ruoka ei tahdo oikein maistua aamuisin; se on sitä aamupahoinvointia. Maijan tietoja löytyy Westiemme-sivulta sen omalta sivulta, josta löytyy myös sen linkki Kennelliiton Jalostustietojärjestelmään.
Maijan sulhanen on nuori uros, jonka toimme Espanjasta viime joulukuussa. Melkoisen tulinen tapaus on tämä Amigo (Alborada Amigo). Silti niin ihana mussukka! Myöskin Amigon tiedot löytyvät sen omalta sivulta Westiemme-sivulta. Siellä on myös linkki Amigon Jalostustietojärjestelmään Kennelliitossa.
3.10.2018: Maijan pennut syntyivät maanantaina aamuyöllä 1.10.2018! Synnytys sujui hyvin ja viisi pentua nauttii nyt emonsa hellästä huolenpidosta pentukaukalossa. Pentuset olivat mukavan kokoisia; jokainen yli 200 g syntyessään. Painot lähtivät heti hyvin myös kasvuun, sillä Maija-emolla tuntuu maitoa riittävän. Kuvissa ensimmäisenä kaksi poikaa ja toisessa kolme tyttöä 2 ja 1/2 päivän ikäisinä. Hiljaista täällä pentuhuoneessa on, joka kertonee että pennuilla on kaikki hyvin.
13.10.2018: Pennut ovat tänään 12 vrk:n ikäisiä. Kokosin heille jo pentuaitauksen uuteen ympäristöön totuttelua varten. Kovasti nenut nuuskuttelivat ja vaikka ryömintävaihteella vielä mennäänkin, uteliaana tutkittiin uusia tuoksuja. Pennut ovat tasaista joukkoa painojensa suhteen, sillä 500g:n molemmin puolin jo ollaan kaikki, eikä painavimman ja kevyimmän välillä ole kuin 40 grammaa. Pikku simmut eivät ole vielä avautuneet, mutta siihen tuskin menee enää paria päivää kauemmin. Varmuuden varoiksi pennut nukkuvat vielä pari yötä turvallisesti pentukaukalossaan. Maija-emo ei kyllä ollut pentujensa tutustumisesta pentuaitaukseen moksiskaan. Onhan se vaan niin huolellinen ja hellä emo ollut koko ajan.
19.10.2018: Tänään vein pennuilta pentukaukalon kokonaan jo pois, sillä jokaisen silmät ovat avautuneet. Kovasti pentuset yrittävät jo pinnistellä jaloilleen nousemista, kävelemistä, painimista keskenään ja emon nisille ne myös löytävät. Siispä luotan, että pärjäävät yöt varmasti aitauksessakin. Maija-emo ei enää koko aikaa vietä lastensa parissa, mutta vahtii silti tarkasti aitauksen ulkopuolella, ettei kukaan tule pikkuisiaan luvatta häiritsemään. Kuvissa vasemmalta Neiti Vihreä, Neiti Valkoinen ja Neiti Punainen. Oikealla olevassa kuvassa vasemmalla Herra Valkoinen ja Herra Musta.
22.10.2018: Tässä he nyt ovat! Nimiteemaksi valitsin ”Ystävät” espanjalaisittain Isä-Amigon mukaan.
Ylhäällä tytöt vasemmalta alkaen: Luolapeikon Querida Amiga, Luolapeikon Preciosa Amiga ja Luolapeikon Hermosa Amiga. Pojat alemmalla rivillä vasemmalta: Luolapeikon Bueno Amigo ja Luolapeikon Pequeno Amigo.
Pennut ovat nyt jo 3-viikkoisia, virkeitä ja kauniita kaikki. Tänään maisteltiin myös ensimmäistä kertaa jauhelihaa. Kyllä vaan maistui, kunhan makuun päästiin! Kaikki ovat saaneet hyvin painoa lisää, joten lisäruoka ei olisi ollut vielä välttämätöntä kenellekään.
25.10.2018: Ensimmäinen perhe kävi tutustumassa pentuihimme. Heille kyllä varmasti yksi pennuistamme on lähdössä! Hienoa, että pennunostajat ymmärtävät, että todellakin haluamme valita juuri heille parhaan ja sopivimman pennun. Pentujen luonteet ja temperamentti tulevat esille kyllä, mutta tarkkailua se vaatii jonkin aikaa ennen luovutusta. Tänään pentuset saivat ensimmäisen ruoka-annoksensa lautaselta (jauhelihaa ja kananmunankeltuaista). Hyvin maistui kaikille ja lautanen tyhjeni nopeammin kuin arvasinkaan. Kyllähän sen kuvastakin jo huomaa! Maija-emo imettää tietysti vielä ainakin pari viikkoa pentujaan. 6-viikkoisina pennut pärjäävät jo kiinteällä ruualla, joten emo pääsee vähemmällä.
2.11.2018: Yli neljän viikkoiset pennut pääsivät jo eilen tutustumaan olohuoneeseemme. Vähän oli jänskää vielä eilen, mutta tänään olikin jo ihan eri meininki! Ekana kuvassa ylhäällä Querida Amiga, toisessa Preciosa Amiga, kolmannessa edessä Pequeno Amigo ja takana Hermosa Amiga. Alhaalla kiipeilee Bueno Amigo pöydän alla olevalle tasolle. Luolapeikkoja tietysti he ovat kaikki espanjalaista nimistään huolimatta! Leikkiminen pentuesisarusten kanssa on kivaa. Vaikka Maija-emon maito yhä on parasta herkkua, maistuu jo kiinteäkin ruoka hyvin. Kaikki ovat kyllä niin reippaita ja suloisia, jokainen heistä!
13.11.2018: Kävimme tänään Eläinlääkäriasema Kamussa eläinlääkäri Sanna Knuutisen tekemässä pentutarkastuksessa. 6-viikkoa eilen täyttäneiden pentusten asiat olivat kaikilla hyvin! Ei sydämen sivuääniä, pentupurennat normaalit, silmät ja korvat normaalit, yleiskunto normaali samoin iho ja karvapeite. Uroksilla olivat jopa molemmat kivekset jo laskeutuneet! Mukavia uutisia siis kerrottavaksi pentujen uusille omistajille. Kuvassa pentuset ovat juuri palanneet takaisin tarkastuksesta. Matka sujui hyvin lentoboxissa molempiin suuntiin, mutta kuvaa ottaessani nämä willikot olisivat jo kaikki halunneet ulos; ja se myös kuvasta näkyy! Aikamoisia riiviöitä he nyt jo ovat, mutta ihania sellaisia. Perheet ovat valinneet pennuille jo kutsumanimetkin. Tytöt: Milla, Hilma ja Olga. Pojat: Carlos ja Aapo.
15.11.2018: Kuvasin pentusia olohuoneessamme: Ylhäällä vasemmalta Olga, Hilma ja Milla. Alhaalla pojat: Carlos ja Aapo. Carlosin toinen korva on jo noussut pystyyn. Muidenkin korvat ovat kyllä jo aina välillä pystyssä, vaikka lurpahtavatkin jälleen vielä takaisin. Hurjaa on ollut meno pennuilla olohuoneessamme iltapäivisin, kun pääsevät leikkimään pentuaitaustaan isompiin tiloihin. Kovasti jo mekastavat leikkiessään. Pienet hampaat ovat terävät ja kyllähän se sattuu, kun joku sisaruksista upottaa hampaansa korviin, häntään tai minne vain mistä kiinni saa. Tällä tavoin sisarukset opettavat toisiaan leikkimään. Kaikki osaavat jo murista ja haukkua.
21.11.2018: Kolme pentua on vielä ilonamme! Kaksi viidestä lähtivät jo maanantaina. Mukavasti oli molempien matka uuteen kotiin sujunut. Olgalle, Hilmalle ja Carlosille tein tänään vauvatrimmin: korvat ja silmäkulmat nypin ylimääräisistä karvoista, peppukarvat ja kynnet tietysti leikkasin saksilla. Kävimme myös ensimmäisen kerran ulkoilemassa, sillä sää oli hieno; ei enää tihkusadetta, tuulta tai muutakaan ikävää, vain pikkuisen pakkasta ja ilma oli kuiva, juuri sopiva pentusten ulkoilla. Kaikki kolme nauttivat täysillä pienestä pyrähdyksestä ulkona. Kuvia oli vaikea saada, sillä sen verran kova oli vauhti kaikilla. Hilmasta sain sentään kuvan etukuistiltamme. Vähän taisi kyllä Hilmaa jänskättää. Kaikilla yllättäin trimmin myötä nousivat myös korvat lähes pystyyn!
23.11.2018: Viimeistä iltaa kolme pentusta viidestä yhdessä vielä viettävät. Eka kuvassa kaikki kolme: Carlos, Olga ja Hilma. Toisessa siskokset Olga ja Hilma taistelevat puruluusta. Huomennahan he sitten lähtevät jokainen. Enpä olisi uskonut, millainen ikävä tulee. Jossain vaiheessa aattelin, että on tämä vaan niin väsyttävää hommaa olla joka hetki tarkkana, kuinka pentuset ja Maija-emo voivat. Nyt ollaan sitten kuitenkin tässä vaiheessa, jolloin on luopumisen aika. Toivon kaikille pentusille ja heidän uusille omistajilleen kaikkea hyvää! Ollaanhan yhteyksissä !!!
Maijan pentupäiväkirjan sivut sulkeutuvat!